Featured Slider

Inspiroiva ja kekseliäs koti.


Tiedätkö sellaisia nerokkaita ja idearikkaita koteja, missä haluat vain olla hiljaa ja keskittyä ihastelemaan, sillä ympärilläsi on yht'äkkiä niin paljon mielenkiintoisia ja yllättäviä ratkaisuja. Minä vierailin sellaisessa viime viikonloppuna Kurikan Asu& Elä -tapahtumassa ja tässä postauksessa esittelen joitakin hauskoja yksityiskohtia Osuuskaupan arkea-bloggaajan kodista.


Seinällä katselevat presidentit, pöydällä olevat sienikoristeet, lokki-valaisin ja kaikki muut yksityiskohdat sopivat kauniisti samaan tilaan.


Pandakarhu lepäilee vanhojen peltirasioiden päällä.




Vanhasta kaupasta on ehkä jäänyt kaikkea persoonallista sisustustavaraa, joita nyt tässä kodissa hyödynnetään sisustuksessa.


Postisäkeistä jättityynyt sängyn päälle.


Vieressäni vanha mies,  joka on myös tullut kylään, kertoo tuttavilleen painokkaasti toistaen, miten tämä on ollut : "Tynnyrityömää." Minulle termi oli vieras, mutta ymmärsin vanhan miehen arvostasti kertovan, miten kovan työn perhe on tehnyt pelastaessaan vanhasta kaupasta itselleen kodin ja miten kova työ tässä oli ollut. Kuvailin hiljaa pupujussia ja mietin, ettei tämä koti olisi milloinkaan ollut yhtä jännittävä, monessa tasossa oleva persoonallinen koti, mikäli se olisi ollut uudisrakennus.


Kuvakollaasia ei tarvitse tehdä samanvärisillä ja samanlaisilla kehyksillä. 


Vanhat posliiniset asiat ovat itsessään kauniita ja ne voi tallettaa lasipurkkiin koristeeksi.


Pehmolelut oli pakattu kyläkaupalle sopivaan tyyliin vanhoihin ostoskärryihin.



Jenni esitteli yhden vessan seiniä, minne oli kerännyt Jeesuksen kuvia, ja ne oli todellakin kitch ( eli halpaa ja usein hieman mautonta tusinataidetta), miksi Jenni ne esittelikin. Edelleenkin  hymy nousee kasvoille, miettiessäni tätä, sillä on mahtavaa miten löytyy näitä rohkeita sisustajia, jotka rikkovat rajoja ja laittavat Jeesuksen kuvia vessan seinään, jos siltä tuntuu.


Aurinkoinen osuuskaupan Jenni jaksoi hymyillä koko pitkän päivän ja esitellä kotiaan yli 700 vieraalle. Seuraavassa postauksessani esittelen aivan eri tyylisiä, mutta edelleen persoonallisa koteja samasta tapahtumasta. Nähdään pian!

Tiina

Tee se itse: puulattia halvalla


Pidätkö sinäkin puulattiasta ja sen lämpimästä tunnusta, mutta et haluaisi maksaa siitä paljoa? Me lähdimme tavoittelemaan puulattian tuntua, mutta totutusta poikkeavalla tavalla.



Meillä oli haaveena löytää vanha puulattia vanhan lattian uumenista muovimattojen ja levyjen alta. Ei löytynyt! Sitten minulla oli haaveena ostaa vanhan lattian paksuinen ja levyinen lankkulattia lasten huoneeseen, siis sellainen tosi paksu ja leveä. Rahat eivät riittäneet! 

Tutuessani OSB-levyihin ja niiden käyttöön törmäsin amerikkalaisten tapaan käyttää OSB-levyjä myös lattiamateriaalina ihan sellaisenaan ja kiinnostuimme aiheesta. Aiheesta löytyi hieman kokemusperäistä tietoa ja päätimme lähteä kokeilemaan. Halusimme lattiassa olevan oikean puun tunnun ja lämpimyyden ja nuo ehdot täyttyivät OSB-levyssä, lisäksi olimme mieltyneet levyn mielenkiintoisen näköiseen pintaan, missä näkyy puulastuja liimattuna ristiin rastiin.


OSB-levyt ovat siis puulastuista liimalla yhteen puristettuja rakennuslevyjä, joiden pinta näyttää erilaiselta ja persoonalliselta. Levyjä käytetään Suomessa jonkin verran messurakentamisessa, mutta kodeissa melko vähän näkyviin jäävänä rakennuslevynä.


Tuumasta toimeen ja Huntonin puukuitueristeiden, sekä ilmansulkupaperin päälle asennettiin haaveeksi jääneiden lankkujen tilalle 18 mm paksua sisäkäyttöön soveltuvaa OSB-levyä. Levyn pitää olla neljältä sivulta pontattua ja sisäkäyttöön soveltuvaa, jotta sitä ei ole käsitelty homemyrkyin, mitkä ovat ihmiselle vaarallisia. Lastenhuoneeseen kului yhteensä viisi levyä ja levyjen kappalehinnan ollessa 25e, meidän lastenhuoneen lattiamateriaalien hinnaksi tuli 125e + hiomapaperi + pintakäsittelyaineet. Tämä tuli siis huomattavasti halvemmaksi kuin lattialankut ja mahdollisesti päihitti myös lattialastulevystä ja laminaatista tehdyn lattian kokonaiskustannukset. 


Lattialastulevyn paksuus on 22 mm ja Suomessa paksuimman myydyn OSB-levyn paksuus on 18 mm, eli OSB-levy jää hieman ohuemmaksi, tosin useat sivustot kertovat OSB-levyn olevan hieman jäykempää, joten uskaltauduimme kokeiluun. Jenkkien tähän tarkoitukseen käyttämää 24 mm OSB-levyä ei Suomessa valitettavasti myydä. Koolausten teossa lattialevyn paksuutta voi ja pitää huomioida, jos levy on hieman ohuempaa, niin lattialevyn alle tulevat koolaukset (mitkä kannattelevat ja tukevat levyä) on asennettava hieman tiheämpään.


OSB-levyistä tehty lattia pitää ehdottomasti käsitellä ja me pidimme kiinni sisustussuunnittelijan ehdotuksesta tehdä lattiasta meren värinen. Haimme kaupasta kolme eri sävyistä puupetsiä, mitkä kaikki olivat sinivihreän sävyjä, ja lähdimme testailemaan mallipaloihin.


OSB-levy pitää ehdottomasti hioa ennen käsittelyä, sillä levyt ovat kevyesti pinnoitettuja. Hiomattomaan levyyn ei esimerkiksi puupetsi ota juuri ollenkaan kiinni, vaan pinta hylkii petsiä. Hiominen kannattaa tehdä ihan siihen tarkoitukseen sopivalla koneella, itse käytimme tähän Ryobin nauhahiomakonetta  EBS800V. Levyn pinta ei ole täysin tasainen, joten jos haluaa ihan täysin sileän lattian, niin on syytä hioa enemmän ja jos riittää suhteellisen sileä lattia, niin vähempi hiominen riittää. Hiottu levy muuttaa kevyesti sävyään kellertävästä vaalean puhtaan puun sävyyn. Hiottuun pintaan on helppo levittää valitsemansa pintakäsittelyaineet.


Tässä meidän kolme vaihtoehtosävyä, alimmaisena yhden kerran käsittely, puupalojen puolessa välissä lopputulos kahden käsittelykerran jälkeen ja ylimmäisenä lopputulos kolmen käsittelykerran jälkeen. Valitsimme tuon mallipalan oikeasta reunasta ja siitä ylimmäisen vaihtoehdon, sävynä tässä oli Teknoksen värikartoista T3032. Colorian puupetsi toimi tässä loistavasti ja oli helppo levittää. Puupetsin päälle on syytä levittää aina lakkakerros, mikä toimii varsinaisesti lattian suojana, puupetsi vain värjää levyn.


Tulen kertomaan tänne kokemuksiamme OSB-levystä lattiana, joten palaan vielä muokkaamaan tätä tekstiä, kun kokemuksia on ehtinyt aiheesta kertyä.


Tämän oven taakse rakentuu lasten huone pala palalta. Oven kahvakin on poistettu, jotta lapset eivät pääse kulkemaan mennen tullen raksalle omin lupineen. Tervetuloa mukaan seuraamaan huoneen valmistumista. Facebookista voit seurata kotimme tilojen valmistumista blogin Facebook-sivulla TÄÄLLÄ!

Hauskimmat ja kätevimmät terassikalusteet.


Meillä paistaa aurinko ja ulkona viihtyy ilman takkia. Jihuu! Meidän pesue onkin saanut viettää enemmän aikaa pihalla kauniista syksystä nauttien. Esittelenpä siis meidän ihanat uudet terassin riippumattotuolit. Tosin näitä on neljä ja muutamalle on suunnitelmissa löytää sisätiloista oma paikka, sen verran mukavat ja tykätyt nämä meillä ovat. Mieskin oli tyytyväinen, että kyseessä oli helposti koottavat /asennettavat vaihtoehdot.


Nämä meidän La Siesta riippumattotuolit ovat Pihanon valikoimasta ja löydät ne TÄÄLTÄ.  Saman nettikaupan valikoimasta löytyy muuten kaikkea muutakin vinkeää ja vaikka lastenhuoneeseen voi harkita tätä Fatboyn jättipupua. Fatboyn valikoima on muutenkin kiehtonut minua ja toi nettikaupan valikoima niihin on kyllä super!


Miksikö me päädyttiin näihin ja mikä näissä on niin kätevää? Miehen kanssa ihastuttiin näihin viime hotellivierailulla Vaasassa, kun hotellihuoneessamme oli hauskasti vastaavanlaiset La Siesta riipputuolit, joissa rennosti ja mukavasti istuessa vahvistui ajatus siitä, että näitä pitää saada myös kotiin. Ruskea väri valikoitui taas näiden monikäyttöisyyden vuoksi, näin nämä on helppo sijoittaa sisällekin maltillisen sävyn vuoksi. Raidallinen moniväri-iloittelu sopii kyllä joihinkin asioihin, mutta näissä pitäydyin tylsästi turvallisessa ruskeassa. Kätevyys liittyy taas siihen miten pieneen pakettiin nämä sujahtavat talveksi.  Mä en ole kovin motivoitunut pihakalusteiden hoitaja, joten kankaiset pieneen tilaan sisälle mahtuvat sopivat mun elämään hyvin.


Omaa aikaa - omaa rauhaa. Oma Koppa on yksi mun suosikkikäsityökirjoista sen visuaalisuuden vuoksi. Ei siksi, että ehtisin oikeasti mitään noista toteuttaa, mutta kiva fiilis suunnitella, että mitä tekisin, jos ehtisin :-D.




Syksyssä on ihanaa piha ja sen sato, mistä saa myös ehdottomasti kauneimmat asetelmat silmän iloksi.


Näin kapeksi pussiksi nämä sujahtavat säilöön. Nämä odottavat pääsyä komeroon nurkkaan säilytykseen. Ensi kevät voisi alkaa mahdollisimman aikaisin kiitos, tuolloin pääsee kaikki neljä riippumattotuolia terassille.

Nähdään taas pian lastenhuonejuttujen parissa, siellä edistytään hitaasti, mutta varmasti.

MUOKKAUS: Tätä tekstiä kirjoittaessani lapseni olivat piirtäneet sinisellä tussilla valkoiseen paneeliseinään. Ehkäpä eräänlainen Suomi100-teos? Mieleltäni rajoittuneena siivosin sen pois. Kiitos Universal Stonen saimme sen melkein huomaamattomaksi.

Tiina

Kylässä kauniisti entisöidyssä kodissa ja minun unelmahankintani.



Muistatko, kun viime postauksessa kerroin Kokkolan Rakkaudesta Remonttiin tapahtumasta? Jos et, niin käy tsekkaamassa TÄÄLLÄ. Pääsimme siis tutustumaan superihaniin vanhoihin taloihin, mitkä oli todellakin rakkaudella remontoituja. Siellä oli tämä supersöpö kohde, missä kaikki oli kohdillaan ja talo oli tehty mahdollisimman suurella pieteetillä.



Tervetuloa siis tähän taloon.




Todellisia perinneremontoijia on harvassa, sillä vaikka joku kertoisiki olevansa talonsa entisöijä, perinnerakentaja tai -remotoija, niin kohteissa on aina asioita, missä on oikaistu enemmän tai vähemmän. Varsinkin pattereissa tai sähkökalusteissa näkee usein, että on menty siitä mistä aita on matalin. Tässä kohteessa näkyi vain täydellisiä valintoja ja epäkohtia olisi saanut todella etsiä. Valurautapatterit tuovat tilaan aivan ihanaa henkeä, ihan samalla tavoin, kuin vaikka vanhat tulisijat.




Kaiken muun lisäksi talossa oli täydelliset Pihlgren&Ritolan paperitapetit, sekä kauniit puiset listat, mitkä oli teetetty vanhan mallin mukaan. Lisäksi talossa oli kerrassaan upea ja hätkähdyttävän laaja valikoima kyseisen suomalaisen paperitapetin valmistajan valikoimaa. Kuvassa yksi vahva vaihtoehto meidän eteisen tapetiksi, Pihlgren & Ritolan hyasintti, ylemmästä kuvasta löytyy saman valmistajan lukko, molempia malleja löytyy useassa eri sävyssä.



Hirren reikään oli pesiytynyt kaksi koristelintua. Kaiken muun lisäksi perheessä oli sama sohva ja jopa samat sohvatyynyt kuin meillä, joten ei ihme, että ihastelin kotia muutenkin, minulla oli selvästi samoja mieltymyksiä talon emännän kanssa talon sisustuksen suhteen. Taisi olla yhdessä esille jätetyssä hirsiseinässäkin lähestulkoon sama "savusaunan" sävy. 


Talon emäntä oli kivasti koonnut esille talon remontoinnissa käytettyjä materiaaleja. Täydellistä entisöijän tai perinnerankentajan valikoimaa.


Viimeistään esillä oleva vehnäjauholiisterin keitto-ohje kirkasti tämän perheen entisöijän leiman. Pahoittelen, että en saanut teille parempia yleiskuvia, koti vilisi ihmisiä, muttta toivottavasti pidät näistä pienistä yksityiskohdista.


Perheeltä oli remontoidessa jäänyt yli muutama vanha valurautainen patteri ja tämä ihanuus lähti meidän matkaamme. Muille valurautapatterihaaveilijoille vinkiksi : nämä painaa kuin synti tai jopa hieman enemmän.  Tänään on tarkoitus katsella värikarttoja sillä silmällä, ja valita sopiva sävy Colorian Greenlineen, jotta voimme maalata patterin lastenhuoneeseen sopivaksi.  Jo nyt tämä patteri on suuri rakkauteni ja toivon todella, että putkimies saa sen liitettyä meille. Pitäkäähän tekin siellä peukut pystyssä tämän asian puolesta. 

Ihanaa syksyä,
Tiina

Ripaus ideoita ja inspiraatiota vanhoista taloista.


Tervetuloa kanssani kierrokselle Kokkolan vanhoihin taloihin! Meille tuli yllättäen superihanaa asiaa Kokkolaan (paljastan myöhemmin lisää) ja juuri Rakkaudesta Remonttiin -tapahtuman aikana. Kyseisessä tapahtumassa siis useat vanhat talot avaavat ovensa vieraille yhdeksi päiväksi ja vierailla on mahdollisuus käydä inspiroitumassa kodeista. Tässä ja tulevassa postauksessa esittelen joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia tapahtumasta.



Ensin kotiin, missä uskallettiin kokeilla ja ajatella hieman "laatikon ulkopuolelta". Tässä näet todella vanhan oven, mistä on tehty liukuovi. Mekaniikka oli sama kuin tavallisissa liukuovissa, mutta mekaniikka on vain kauniisti piilotettu, mekaniikasta näkyi vain näin vähän. Ensimmäinen kuva on myös samasta kodista.


Sohvan yläpuolella oli teos, mikä saattoi olla hyvinkin vain purkujätteestä koottua seinätaidetta.  Tämä saattaa olla ostettu, mutta moni remontin keskellä asuva saattaa koota vastaavia omalta pihamaaltaan. Hauska!


 Näin mielenkiintoiselta näyttää tuoli, mikä on päällystetty kartoilla.


Mikäli haikailet vanhojen ikkunoiden tunnelmaa, niin sellaisen voi aina ripustaa ikkunakoristeeksi ikkunaan.


Sitten hyppäys toisaalle, kotiin missä remontti vasta valmistumassa, eikä sinne vielä oltu päästy muuttamaan. Keittiö oli todella moderni, mutta yksityiskohdista näkee, että on haluttu löytää vanhaa tunnelmaa ja vanhaan taloon sopivaa ulkoasua.


Smeg on selkeästi vastannut vanhojen kotien remontoijien tarpeeseen. Useasta kodista löytyi vähintään retromallista leivänpaahdinta, mutta myös uuneja ja liesiä näkyi.


Tummapohjainen kukallinen tapetti on tällä hetkellä trendikäs valinta ja sopii kuin nenä päähän myös vanhaan taloon, tässä Boråsanin kukkatapettia.


Hyppäys seuraavaan taloon, mihin oli valittu rohkeasti Jukka Rintalan Sanduddille suunnittelemaa tapettivalikoimaa,


Tähänkin keittiöön oli valittu sinisävyinen kaapisto, kullan värisellä hanalla.


Sekä jälleen Smegin uuni ja myös liesitaso. Tämä kohde oli kesken, joten siksi kuvassa näkyy raksapölyä.


Jälleen hypättiin uuteen taloon ja tässä ikkunan edessä olevassa valaisimessa oli jotain todella kiehtovaa.


Rohkeita värivalintoja.


Tässä kohteessa pidettiin todella vanhoista tavaroista ja William Morrisin tapetti ihastutti todella. Karkeasti voisi sanoa, että jos asukkaat olivat iäkkäämpiä, niin kodista löytyi vanhempaa antiikkia ja jos oli kyse keski-ikäisistä talon omistajista, niin kodista löytyi enemmän 70-luvun antiikkia. Toki ainahan löytyy poikkeuksia, mutta joitakin karkeita yleistyksiä saattoi tehdä.



Minähän olisin juuttunut jokaiseen kohteeseen juttelemaan asukkaiden kanssa, mutta mukana oleva nelivuotias piti huolen siitä, että vauhti pysyi yllä, eikä kuvakulmia jääty hakemaan. Vieraita täynnä olevien talojen kuvaaminen paremmin vaatisi aikaa ja hieman kärsivällisyyttä. Tähän postaukseen valikoitua omasta mielestäni jännittävimmät tai mielenkiintoisimmat kuvat/ideat/pinnat. 


Mukavaa sunnuntaita sinulle, palaan tähän tapahtuman tähän kohteeseen ja siihen ihanaan hankintaan myöhemmin ;-)


Tiina