Kylässä kauniisti entisöidyssä kodissa ja minun unelmahankintani.

Kylässä kauniisti entisöidyssä kodissa ja minun unelmahankintani.



Muistatko, kun viime postauksessa kerroin Kokkolan Rakkaudesta Remonttiin tapahtumasta? Jos et, niin käy tsekkaamassa TÄÄLLÄ. Pääsimme siis tutustumaan superihaniin vanhoihin taloihin, mitkä oli todellakin rakkaudella remontoituja. Siellä oli tämä supersöpö kohde, missä kaikki oli kohdillaan ja talo oli tehty mahdollisimman suurella pieteetillä.



Tervetuloa siis tähän taloon.




Todellisia perinneremontoijia on harvassa, sillä vaikka joku kertoisiki olevansa talonsa entisöijä, perinnerakentaja tai -remotoija, niin kohteissa on aina asioita, missä on oikaistu enemmän tai vähemmän. Varsinkin pattereissa tai sähkökalusteissa näkee usein, että on menty siitä mistä aita on matalin. Tässä kohteessa näkyi vain täydellisiä valintoja ja epäkohtia olisi saanut todella etsiä. Valurautapatterit tuovat tilaan aivan ihanaa henkeä, ihan samalla tavoin, kuin vaikka vanhat tulisijat.




Kaiken muun lisäksi talossa oli täydelliset Pihlgren&Ritolan paperitapetit, sekä kauniit puiset listat, mitkä oli teetetty vanhan mallin mukaan. Lisäksi talossa oli kerrassaan upea ja hätkähdyttävän laaja valikoima kyseisen suomalaisen paperitapetin valmistajan valikoimaa. Kuvassa yksi vahva vaihtoehto meidän eteisen tapetiksi, Pihlgren & Ritolan hyasintti, ylemmästä kuvasta löytyy saman valmistajan lukko, molempia malleja löytyy useassa eri sävyssä.



Hirren reikään oli pesiytynyt kaksi koristelintua. Kaiken muun lisäksi perheessä oli sama sohva ja jopa samat sohvatyynyt kuin meillä, joten ei ihme, että ihastelin kotia muutenkin, minulla oli selvästi samoja mieltymyksiä talon emännän kanssa talon sisustuksen suhteen. Taisi olla yhdessä esille jätetyssä hirsiseinässäkin lähestulkoon sama "savusaunan" sävy. 


Talon emäntä oli kivasti koonnut esille talon remontoinnissa käytettyjä materiaaleja. Täydellistä entisöijän tai perinnerankentajan valikoimaa.


Viimeistään esillä oleva vehnäjauholiisterin keitto-ohje kirkasti tämän perheen entisöijän leiman. Pahoittelen, että en saanut teille parempia yleiskuvia, koti vilisi ihmisiä, muttta toivottavasti pidät näistä pienistä yksityiskohdista.


Perheeltä oli remontoidessa jäänyt yli muutama vanha valurautainen patteri ja tämä ihanuus lähti meidän matkaamme. Muille valurautapatterihaaveilijoille vinkiksi : nämä painaa kuin synti tai jopa hieman enemmän.  Tänään on tarkoitus katsella värikarttoja sillä silmällä, ja valita sopiva sävy Colorian Greenlineen, jotta voimme maalata patterin lastenhuoneeseen sopivaksi.  Jo nyt tämä patteri on suuri rakkauteni ja toivon todella, että putkimies saa sen liitettyä meille. Pitäkäähän tekin siellä peukut pystyssä tämän asian puolesta. 

Ihanaa syksyä,
Tiina

Ripaus ideoita ja inspiraatiota vanhoista taloista.

Ripaus ideoita ja inspiraatiota vanhoista taloista.


Tervetuloa kanssani kierrokselle Kokkolan vanhoihin taloihin! Meille tuli yllättäen superihanaa asiaa Kokkolaan (paljastan myöhemmin lisää) ja juuri Rakkaudesta Remonttiin -tapahtuman aikana. Kyseisessä tapahtumassa siis useat vanhat talot avaavat ovensa vieraille yhdeksi päiväksi ja vierailla on mahdollisuus käydä inspiroitumassa kodeista. Tässä ja tulevassa postauksessa esittelen joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia tapahtumasta.



Ensin kotiin, missä uskallettiin kokeilla ja ajatella hieman "laatikon ulkopuolelta". Tässä näet todella vanhan oven, mistä on tehty liukuovi. Mekaniikka oli sama kuin tavallisissa liukuovissa, mutta mekaniikka on vain kauniisti piilotettu, mekaniikasta näkyi vain näin vähän. Ensimmäinen kuva on myös samasta kodista.


Sohvan yläpuolella oli teos, mikä saattoi olla hyvinkin vain purkujätteestä koottua seinätaidetta.  Tämä saattaa olla ostettu, mutta moni remontin keskellä asuva saattaa koota vastaavia omalta pihamaaltaan. Hauska!


 Näin mielenkiintoiselta näyttää tuoli, mikä on päällystetty kartoilla.


Mikäli haikailet vanhojen ikkunoiden tunnelmaa, niin sellaisen voi aina ripustaa ikkunakoristeeksi ikkunaan.


Sitten hyppäys toisaalle, kotiin missä remontti vasta valmistumassa, eikä sinne vielä oltu päästy muuttamaan. Keittiö oli todella moderni, mutta yksityiskohdista näkee, että on haluttu löytää vanhaa tunnelmaa ja vanhaan taloon sopivaa ulkoasua.


Smeg on selkeästi vastannut vanhojen kotien remontoijien tarpeeseen. Useasta kodista löytyi vähintään retromallista leivänpaahdinta, mutta myös uuneja ja liesiä näkyi.


Tummapohjainen kukallinen tapetti on tällä hetkellä trendikäs valinta ja sopii kuin nenä päähän myös vanhaan taloon, tässä Boråsanin kukkatapettia.


Hyppäys seuraavaan taloon, mihin oli valittu rohkeasti Jukka Rintalan Sanduddille suunnittelemaa tapettivalikoimaa,


Tähänkin keittiöön oli valittu sinisävyinen kaapisto, kullan värisellä hanalla.


Sekä jälleen Smegin uuni ja myös liesitaso. Tämä kohde oli kesken, joten siksi kuvassa näkyy raksapölyä.


Jälleen hypättiin uuteen taloon ja tässä ikkunan edessä olevassa valaisimessa oli jotain todella kiehtovaa.


Rohkeita värivalintoja.


Tässä kohteessa pidettiin todella vanhoista tavaroista ja William Morrisin tapetti ihastutti todella. Karkeasti voisi sanoa, että jos asukkaat olivat iäkkäämpiä, niin kodista löytyi vanhempaa antiikkia ja jos oli kyse keski-ikäisistä talon omistajista, niin kodista löytyi enemmän 70-luvun antiikkia. Toki ainahan löytyy poikkeuksia, mutta joitakin karkeita yleistyksiä saattoi tehdä.



Minähän olisin juuttunut jokaiseen kohteeseen juttelemaan asukkaiden kanssa, mutta mukana oleva nelivuotias piti huolen siitä, että vauhti pysyi yllä, eikä kuvakulmia jääty hakemaan. Vieraita täynnä olevien talojen kuvaaminen paremmin vaatisi aikaa ja hieman kärsivällisyyttä. Tähän postaukseen valikoitua omasta mielestäni jännittävimmät tai mielenkiintoisimmat kuvat/ideat/pinnat. 


Mukavaa sunnuntaita sinulle, palaan tähän tapahtuman tähän kohteeseen ja siihen ihanaan hankintaan myöhemmin ;-)


Tiina

Suosikkimaalin esittely

Suosikkimaalin esittely


On aika kirjoittaa omasta suosikkimaalistani. Vaikka tykkään sekoitella maalejani myös itse, niin silti paras lopputulos on aina syntynyt kaupan maaleilla. Monenlaista maalia on tullut kokeiltua ja kaikenmoista testattua, ja paras maali riippuu aina siitä maalattavasta kohteesta. Pyrin kuitenkin tekemään joitain kompromisseja joskus maalien suhteen, sillä mitä vähemmän yhdessä kodissa on vajaita maalipurkkeja, niin sen ekologisempaa. Pidän siitä, että yksi ja sama maali taipuu moneen kohteeseen.


Ehdoton suosikkini on Colorian Greenline, mihin voit tarkemmin tutustua TÄÄLLÄ. Tykkään maalata tuoksuttomilla maaleilla ja arvostan maalien hengittävyyttä. Lisäksi maali on ollut mukavan peittävä.


Greenlinellä olen maalannut pääsiäismunia, kattopaneeleja, lattiapaneeleja, pattereita, pystymuuria, listoja sekä huonekaluja. Pyyhittäviin pintoihin kuten huonekaluihin, pitää muistaa valita puolihimmeä Greenline, jolloin lopputulos on paremmin pyyhittävissä.  Täysin himmeä pinta on aina vaikeampi pitää puhtaana.


Tässä saa maalia pintaan vanha laatikosto. Laatikoiden käsittelemättömät puupinnat olivat niin muuttuneet vuosien saatossa, että maalasin laatikot etulevyjen lisäksi myös sisäpuolelta. Greenline ei ole oikeasti tarkoitettu huonekaluihin, vaan Coloria on kehittänyt omat maalinsa niihin, mutta Greenline remonttimaali toimii loistavasti myös huonekaluissa, mihin ei kohdistu poikkeuksellisen kovaa rasitusta. Keittiön kaappien ovia en tällä maalaisi, mutta ainakin meillä useat huonekalut ovat niin vähäisellä rasituksella, että Greenline sopii loistavasti.


Myös tämä pönttömuuri on maalattu samalla Greenlinellä ja parhaillaan on lasten huoneen katon maalaus työn alla samalla maalilla, tosin valkoiseksi sävytettynä. Haastan sinutkin testaamaan suosikkimaaliani. Veikkaan, että ihastut tähän :-).

Tulen myöhemmin syksyllä esittelemään mitä kaikkea on valmistunut tänä kesänä kyseisellä maalilla. Mukavaa ja ahkeraa syksyn jatkoa.

Tiina

Meidän perhe Naantalin Muumimaailmassa

Meidän perhe Naantalin Muumimaailmassa


Olimme siis yhdessä Suomen lasten ja lastenmielisten unelmakohteessa Naantalin Muumimaailmassa, juuri ennen koulujen ja omien töiden alkua. Tätä kohdetta voin todella lämpimästi suositella kaikille pienille ja vähän isommillekin satujen maailmoista nauttiville.


Ihaninta tässä paikassa on sellainen rauhallinen tunnelma, vaikka lapsilla  toki onkin kiire aina ja koko ajan, mutta aikuisilla rauhallinen tunnelma on helppo säilyttää. Muumimaailma on metsäisellä saarella ja vaikka ihmisiä on varmasti paljon yhtä aikaa nauttimassa paikasta, niin on mukavaa, että metsässä kulkiessa, näet aina vain pienen osan ihmisistä kerrallaan.


Muumimaailmasta löytyy kaikki olennainen Muumeihin liittyvä vankilasta vaapukkamehuihin. 


Pienillä löytyy tekemistä koko päiväksi. Me emme pysähtyneet kuin hetkeksi kokeilemaan toimintapisteitä, mutta silti päivä uuvutti tehokkaasti ainakin pienimmän matkailijan.



Sitten itse hahmoihin, joita on esillä hyvin ja kaikki ihmisiltä näyttävät hahmot myös puhuvat ja juttelevat, muumit ja mörkö tyytyvät elekieleen. Nämä varsinaiset muumit olivat niin jänniä, että uskalsimme katsella heitä vain muumien teatterissa sopivan matkan päässä, yhteiskuvista ei kannattanut haaveilla. Pikku Myy oli ihan siinä rajoilla pelottavuuden suhteen.


Sitten olivat nämä iloiset kaverukset: Tiuhti ja Viuhti, jotka eivät olleet yllättäen ollenkaan pelottavia. Näillä lasten mielestä helposti lähestyttävillä hahmoilla riitti juttukavereita.


Itse nautin kaikista eriskummallisista ovista ja ikkunoista, sekä eksoottisista väriyhdistelmistä, kuten tässä kuvassa.


Ruokapaikkoja oli runsaasti, mutta lämpimästi suosittelen Mamman keittiötä ruokapaikaksi, siellä todella tiedettiin mitä vanhemmat haluavat seisovasta pöydästä syödä ollakseen lomafiiliksellä koko päivän. Seisovan pöydän tarjonta oli todella aivan muuta kuin huoltamoiden tarjonta.


Lasten pöydässäkin tiedettiin, mitä meidän lapset haluavat syödä.


Kävellessä pois Muumien saarelta, parkkipaikalle kuljettavaan linja-autoon jäimme hetkeksi ihastuttavaan Naantaliin. Olisimme jääneet vielä pidemmäksikin aikaa, mutta reissuväsymys iski pienimpään niin rajusti, että kotimatkalle lähtö oli ainut fiksu teko. Sinne jäi idyllinen Naantali ja sen tutkiminen. Ehdin kuitenkin napata kuvaa ihastuttavasta tapetista, mikä oli jätskikiskan seinällä ja näimme myös presidenttipariskunnan turvamiehensä seuraamana. Naantali olisi ansainnut vielä ehdottomasti toisenkin lomapäivän, mutta ehkäpä sitten ensi kesänä....

Syysterkuin,
Tiina 

Tervetuloa meille!

Tervetuloa meille!


Me muutimme tähän kotiin vuonna 2014 ja remontti alkoi pakon edessä melkein heti muutettuamme. Lapsiperhe ja keittiön kulmassa suojaamattomana seissyt JÄSPI -kattila oli huono yhdistelmä, yhden esimerkin mainitakseni. Keittiön lattiat olivat niin vinot, että kaikki nesteet, sekä pyöreän malliset esineet, lähtivät aina kiihtyvällä nopeudella kohti seinän viertä. Lämminvesivaraajaa ei ollut, Jäspissä piti olla tuli, jos halusi mennä lämpimään suihkuun.


Olimme asuneet mieheni suhteellisen uudessa rivitaloasunnossa jonkin aikaa, mihin en kotiutunut ja olin jo alunperin ilmoittanut, että rivitaloon en haluaisi koskaan enää muuttaa. Halusin hirsiseiniä, vanhoja puuovia ja tilaa hengittää. Sopivaa kotia oli haasteellista löytää, emme halunneet valmiiksi remontoitua, vaan haimme sopivasti aikansa elänyttä kohdetta, mitä voisimme remontoida mieleiseksemme. Kotimme löytyi ja se oli meille unelma, kaikista puutteistaan huolimatta tai juuri siksi.



Tässä kodissa inspiroi erityisesti maisemat, näkymät ikkunoista olivat poikkeukselliset, sillä ikkunoista näkyy peltomaisemaa kilometrien päähän. Lisäksi koti kaipasi remonttia ja voisimme toteuttaa sisustusideoitamme vapaasti ja kattoonkin voisi helposti kiinnittää asioita, nyt kun emme olisi enää cyproc-levyjen ympäröiminä.



Muutimme ja meillä oli tuolloin pieni yökyöpeli, jonka kanssa valvoin ja piirtelin meille sopivaa keittiötä. Kotia alettiin remontoida hengittävin materiaalein ja ensimmäinen kesä elettiin remontin keskellä, ilman sisälle tulevaa juoksevaa vettä. Lapsiperheessä juoksevaa vettä pidetään ensiarvoisen tärkeänä, mutta meillä oli pihasauna ja vedenkeitin, eikä kukaan traumatisoitunut tuona aikana.



Huone kerrallaan meillä valmistuu tämä koti. Joka vuosi meillä on uusi tila, mitä remontoimme ja todennäköisesti saamme aloittaa alusta siinä vaiheessa, kun jokainen huone on käyty kerran läpi. Elämäntaparemontointia.




Pienin perheenjäsen on ottanut tarkkailupaikkansa katonrajasta hirren päältä.
Blogini löytyy myös Facebookista TÄÄLLÄ! Tervetuloa seuraamaan blogiani myös Facebookin kautta.

Nähdään pian,
Tiina

Lastenhuoneeseen puhallettiin tarkoin valitut hengittävät eristeet.

Lastenhuoneeseen puhallettiin tarkoin valitut hengittävät eristeet.


Meillä oli tänään jännittävä päivä, sillä aamutoimien jälkeen meille kaarsi rekka pihaan. Minä olin fiiliksissä lähinnä siitä, että koti pysyisi lämpöisenä syksyn koittaessa, mutta pienten poikien mielestä iso rekka ja kaikki villojen puhallukseen tarvittavat laitteet olivat ehdottomasti viikon kohokohta.


Pohjanmaan eristepalvelu tuli puhaltamaan ja toimittamaan hengittävät eristeet meille. Mukavia tyyppejä, jotka jaksoi höpötellä uteliaiden jaloissa pörräävien pikkupoikienkin kanssa. Heidän Facebook sivullensa pääset TÄSTÄ.


Levyeristeet siirrettiin odottamaan asennusta ja puhallus saattoi alkaa.


Huntonin puukuitueriste on melko painavaa eristeeksi, eikä lähde niin tehokkaasti leijailemaan. Näin ollen pöly ei tullut ollenkaan muihin asuttuihin huoneisiin, kiinni olevien ovien raoista, niin kuin oletin tapahtuvan. Oikeastaan oli yllätys, että villa ei pölynnyt tämän enempää. Selluvillaa puhaltaessa, tuntuu että villan pölyä on kaikkialla, suuhun tulee se villapölyn maku, vaikka seisoisi puhallettavan kohteen vierellä ja puhaltajakin näkyy harmaana villapölyisenä hahmona. 


Huntonin eriste on tällä hetkellä yksi parhaimmista markkinoilla olevista hengittävistä eristeratkaisuista. Materiaali tehdään puhtaasta havupuusta ja palontorjunta-aineet ovat järkeviä ratkaisuja. Voit katsoa lisää perustelujani Huntonin valinnasta keväällä tekemästäni postauksesta TÄÄLLÄ. Meillä remontoidaan yksi tila joka vuosi ja nämä lastenhuoneen eristeratkaisut meni äidillä hieman tunteisiin, tuli olo, että vain paras eriste olisi kyllin hyvää.


Vihdoinkin meillä on villat alapohjassa ja voi miten olenkaan tyytyväinen meidän valintaan. Halusin kuitenkin mahdollisimman puhdasta ja myrkytöntä, mutta kuitenkin paloturvallista eristettä lasten huoneeseen ja sitä myös sain. TÄSTÄ linkistä pääset lukemaan lisää Huntonin eristeistä.

Seuraavaksi lattiaan tulee ilmansulkupaperi ja sen päälle meillä on suunnitelmissa eräs melko yllätyksellinen ja epätavallinen ratkaisu, mutta siitä lisää myöhemmin. Mukavia loppukesän päiviä! Nähdään pian, 
Tiina